PGK-senioreitte Pärnu reissu 2019
Toukokuu 19 päivä aamul oli klupi pihas aikamoine hyärinä, yli kolmekymment innokast seniorikolffarii yritti saar kaikki kimpsus ja kampsus Heinose Erki linjapiili viäree, mittää ei parantunu itte laittaa sin piili alafutlaarii. Erkki yrittiki pittää meit koko reissu aijjaa oortninkins, ko muute kaikki kapistukset olis ollu huja haja piili alafutlaaris ja kaikkei päkeihi unohrettuje tavaroitte penkomine olis ollu mahrotont. Varttii yli kahreksa, kaikki oliki sit ottanu piilis oma paikkas, mikä pirettii visusti oman loppuu asti. Ilmottautuneit oli 36, mut yks pää puuttu piilist. Pia selvis, et se yks tullee myähemmi omal kyyrilläs peräs, sitko se o enstiks hoitanu ”piispahommas”, taisi tul apostolikyyril, ko oli peril enneaikojas. Ilmas oli iha hiukka sammaa fiilinkii, ko sillo, ko lährettii mukulan luakkaretkel.
Tallinna hevoskastanjat oli täyres kukas ja kevväävihreet luantoo voitii syynät klasi läpi. Haikaroitaki matka varrel Pärnuu nähtii, muuttei niitte näkeminen merkkaa ennää mee ikkäisil sitä mitä se nuaremmil merkkaa. Pärnu otti mee ehtoosti vastaa kauneurellas ja lämpösel ilmal, jol se helliki taik oikeestas hiosti meit lähtöö asti.
Ensmäine peli pelattii White Beach Golfi hianos kunnos oleval kentäl ja toine yht hianol Pärnu Bay Golf Linksi kentäl.
Heti vaa aljettii pokipisteitte kerräämine yhres puronneitte lompakoitte,luattokorttei, tai kaatuneist kärryist puroinneitte tilpehöörei kans. Luantooki ihhailtii siin peli lomas ja nähtiiki ensmäiset kukkivat käet, biisoneit, pystei, liikkuvii kuljetuslavoi, jokka sit torettii oleva vaa lehmii. Yks frouvva sentää ymmärsi alottaa heti alkupääs kerät lintuiki ja paukautti pördi jo viitosväyläl, sammaa perheesee niit lintui sit saatii usseempiki. Toisen päivän oli kauhee kiirus lähtee enne tiiausaikoi ja ryhmii yritettii saar kokkoo, ”lähröt o etuajas, hop, hop”. Hyvi siitäki sählinkist selvittii ja pallot rupes lentelee. Vähä vällii kuulu ”näkiks kukkaa mihi mu palloni meni” tai ”nonni punkkeris ollaa”. Waste-alueet olis ollu parempi kiärtää kaukaa ainaski usseimpai miälest. Jos jollaki o jottai kysyttävvää millai siält pääsee helposti pois, ni mee rymäs o ainaski yks miäs, joka osas tul siält poijes oikee fiineil lyänneil. Hiuka sihe taisi vaikuttaa se, et kyl se niit lyäntei treenaski.
Reissul täytyy syäräkki ain välil ja ruaka oli kyl hintas fäärtti joka paikas, pihvit, ankat, pitsat, salaatit, lampaat, kalat ym. oli suus sulavii ja nii fiinisti tällätty talrikil, jälkiruuvist puhumattaka. Mee kapteeni o sevverra monipualiselt näyttävä miäs, et yhtäkkii siit tuli yhres ravintolas portsari, jolt sissääpyrkivät viaraskiäliset miähet kysy ”olisko vappaat pöytää?” Se näytti just vappautunut pöytää,mut siin samas ravintola oma väki ryntäs paikal ja ohjas miähet pöytää. Tarjoilija ohjas miähet just sihe pöytää minkä kapteeniki oli näyttäny. Omistajat taisi peljästyy, et miähet maksaaki mee kapteenil.
Juarakki täyty ja porukka ennakoi jo Suame tuleva kuuma kesä. Juama-arsenaali lista o sevverra pitkä,ette ruppee sitä täs se empää esittellee.
Kyl se pittää paikkas et pelimiähet ja –naiset tekkee tulost ain, oli ne sit mis tahansa kentäl. Nii siin nytteki kävi. Kaikki voittajat sai vähintäs 35 ja Kari S 43 pokipistet, ei huano! Joku jo siäl reissus lauleskeliki ”ja siällä kaikilla oli niiiin muukaavaa”...
Matkaterveisin, Leena